KHO 2022:131: Tietomurron kohteeksi joutuneen asianajotoimiston on tullut ilmoittaa asiakkailleen tapahtuneesta tietoturvaloukkauksesta

By RoosLaw

Asianajotoimiston palveluksessa olleen henkilön sähköpostitunnukset olivat niin sanotun kalastelusähköpostiviestin kautta joutuneet ulkopuolisen tahon haltuun. Sähköpostitunnukset olivat olleet tämän tahon hallussa noin kahden vuorokauden ajan. Asianajotoimiston tietosuojavaltuutetun toimistolle esittämän selvityksen mukaan sähköposteissa, OneDrive-palvelussa ja Sharepoint-palvelussa oli ollut henkilöiden nimiä ja sähköpostiosoitteita oletettavasti noin 2 000–2 500, yksityishenkilöiden osoitteita arviolta 250–500 ja henkilötunnuksia 100–200. Tietosuojavaltuutettu oli päätöksensä…

Vakuutusoikeus 20673:2021: Toimeksiantosopimuksen perusteella tapahtuneeseen työskentelyyn tuli soveltaa yrittäjän eläkelain asemasta työntekijän eläkelakia

By RoosLaw

Asiassa oli kysymys siitä tuliko A:n toimeksiantosopimuksen perusteella tapahtuneeseen työskentelyyn X Oy:lle soveltaa työntekijän eläkelakia vai yrittäjän eläkelakia. Vakuutusoikeus totesi, että ratkaistaessa työeläkevakuuttamisessa sovellettavaa lakia on keskeistä arvioida, täyttyvätkö kaikki työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetyt työsuhteen tunnusmerkit. Asianosaisten välisellä sopimuksella ei yksin ole ratkaisevaa merkitystä, vaan asiantilan tulee myös käytännössä vastata työn suorittamisen muodosta…

KKO 2022:62; Vakuutussopimus – vakuutusehdon tulkinta, valtioneuvoston asetusta ei ollut pidettävä vakuutusehdossa tarkoitettuna viranomaisen antamana tartuntatautilakiin perustuvana määräyksenä eikä epidemiakeskeytysvakuutuksesta korvattavana vahinkona

By RoosLaw

Ravitsemisliikkeiden anniskelu- ja aukioloaikaa sekä asiakasmäärää oli covid-19-pandemian aikana rajoitettu valtioneuvoston asetuksilla. Ravintolayhtiö vaati korvausta epidemiakeskeytysvakuutuksesta rajoituksista aiheutuneesta vahingosta. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että valtioneuvoston asetusta ei ollut pidettävä vakuutusehdossa tarkoitettuna viranomaisen antamana tartuntatautilakiin perustuvana määräyksenä. Rajoituksista aiheutuneet vahingot eivät näin ollen olleet korvattavia vakuutustapahtumia. Lähde: https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202262.html

TT 2022:65: Kantajan mahdollisuutta saattaa asiansa työtuomioistuimen käsiteltäväksi ei ollut voitu rajoittaa työehtosopimuksen sisältämällä määräajalla

By RoosLaw

Kanteessa vaadittiin muun muassa työntekijän palkkasaatavia. Vastaaja ja kuultava vaativat kanteen hylkäämistä vedoten työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan liittotason neuvotteluita tuli vaatia neljän kuukauden kuluessa paikallisneuvotteluiden päättymisestä puhevallan menettämisen uhalla. Työtuomioistuin katsoi, että työehtosopimukseen osallinen liitto oli ylittänyt edellä mainitun määräajan liittotason neuvotteluita pyytäessään. Työtuomioistuin kuitenkin katsoi välituomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että käsillä olevassa asiassa kantajan…

Ennakkopäätös KKO 2022:59; Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke koskee myös yhtiön nykyisen osakkeenomistajan saantoa

By RoosLaw

Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen sisältyi lunastuslauseke, jonka mukaan autotallin hallintaan oikeuttavien osakkeiden lunastusoikeus koski kaikkia muita kuin erikseen mainittuja saantoja. Saantoja, joissa saajana oli nykyinen osakkeenomistaja, ei ollut erikseen mainittu. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kauppa, jossa osakkeen saajana oli yhtiön nykyinen osakkeenomistaja, kuului lunastusoikeuden piiriin eikä asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 5 §:n 2 momentin olettamasäännöstä…

HE 201/2022; tuomioistuimelle oikeus kohtuullistaa omasta aloitteestaan riita-asian hävinneen osapuolen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta

By RoosLaw

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 2 momenttia ja 8 b §:ää. Esityksen mukaan tuomioistuin voisi nykyistä lievemmin edellytyksin kohtuullistaa omasta aloitteestaan määrää, jolla riita-asian hävinnyt asianosainen velvoitetaan korvaamaan jutun voittaneen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2023.