Konkurssi voidaan määrätä jatkumaan julkisselvityksenä, jos sitä voidaan pitää perusteltuna pesän varojen vähäisyyden taikka velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden tai muun erityisen syyn vuoksi. Julkisselvitykseen siirryttäessä velkojien hallinto lakkaa ja päätösvaltaa käyttää konkurssiasiamiehen määräämä konkurssipesän julkisselvittäjä. Kysymyksessä on kuitenkin edelleen konkurssi, johon sovelletaan konkurssia koskevia säännöksiä, jollei toisin säädetä.
Viranomaiselle annettujen ja viranomaisen laatimien asiakirjojen julkisuudesta säädetään julkisuuslaissa (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999), jonka pääperiaatteena on asiakirjan julkisuus, eikä tiedonsaantia asiakirjasta saa rajoittaa ilman laillista perustetta, eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeen.
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on 21.8.2020 antamassaan ratkaisussa ottanut kantaa mm. julkisuuslain soveltamiseen konkurssipesän julkisselvittäjän toiminnassa. Ratkaisun mukaan julkisselvittäjän määrääminen kuuluu konkurssiasiamiehen lakisääteisiin tehtäviin julkisselvityksestä huolehtivana ja sitä valvovana viranomaisena. Konkurssiasiamies ei siirrä julkisselvittäjälle omaa toimivaltaansa eikä julkisselvittäjä saa viranomaiselle kuuluvia tehtäviä.
Julkisuuslain noudattamisvelvollisuus puolestaan edellyttäisi, että kysymys olisi julkisen vallan käytöstä, josta tässä ei ole kysymys.
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/2665/2017