Tekijänoikeuslain mukaisia sopimuslisenssejä myöntämään oikeutettu järjestö katsoi, että X Oy:n menettely oli tekijänoikeuslain 25 h §:n (446/1995) mukaista televisiolähetysten edelleen lähettämistä. Kun X Oy ei ollut hankkinut toimintaansa varten järjestöltä sopimuslisenssiä, järjestö vaati kanteessaan omissa nimissään tekijänoikeuden loukkauksen vahvistamista sekä loukkaukseen perustuvaa hyvitystä ja vahingonkorvausta.
Korkeimmassa arvioitavaksi tuli, että onko järjestön vaatimusten esittämisperusteessa ja -oikeudessa kysymys ns. kielletystä prosessimandaatista, kun vakiintuneesti noudatetun niin sanotun prosessimandaatin kiellon mukaisesti oikeuskäytännössä on katsottu, että asianosaiset eivät pääsääntöisesti voi määräämistoimillaan luoda kolmannelle henkilölle asemaa, jossa tämä omissa nimissään käy oikeutta asianosaisen oikeudesta (ks. esim. KKO 2018:8, kohta 16)
Korkein oikeus katsoi, ettei järjestöllä ollut oikeutta omissa nimissään ajaa tekijänoikeuden loukkauskannetta oikeudenhaltijoiden puolesta sopimuslisenssiin liittyvien tehtäviensä tai sille annettujen oikeudenkäyntivaltuutusten perusteella. (Ään.)